Tunsin itseni yksinäiseksi, vaikka mies nukkui vierelläni, kasvot seinään päin. Menneisyyden tuska valvotti taas minua, enkä jaksanut herättää toista kesken uniensa. Ne muutama miestä, jotka minulla oli ollut ennen häntä, olivat vahingoittaneet minun sisintäni. Totta, uskalsin olla oma itseni hänen seurassaan, ja voisi sanoa, että olin puhjennut kukkaan. Mutta kukallakin on muistonsa.

Kumma kyllä, se ensimmäinen kertani -jonka pitäisi vaivata minua eniten- ei ollut mielessäni ahdistavimpana. Vaan yksi toinen, mies, joka oli käyttänyt hyväkseen minun masennustilaani. Minusta oli ruvennut tuntumaan turmellulta, koska tuo mies oli koskenut minuun. En olisi missään muussa tilanteessa edes vilkaissutkaan häneen, mutta olin vielä tuolloin johdateltavissa ja naiivi. Vihainen ja pettynyt omaan perheeseeni, joka oli pettänyt luottamukseni. Ja tuo mies vaikutti niin ymmärtäväiseltä. Mutta se oli vain keino saada haluamansa.